Väriä metsästä ja puutarhasta

01.12.2023

Oman puutarhan ja lähimetsän värejä

Seuraavassa on ohje, miten yhdellä värijauheella, eli jauhetulla kasvilla/sienellä saa joko yhden tai jopa kuusi väriä. Ja viidellä jauheella saa siis 5 tai jopa 30 eri väriä/sävyä! (Huom! nämä on jauhettuja kasveja, ei uutteita.) Tämä ohje on tarkoitettu jauheille, joita minulla on pieni erä myynnissä verkkokaupassa settinä. Eli viisi eri värinlähdettä ja yhteensä 30 sävyä/väriä. Voit soveltaa tätä ohjetta tietenkin muihinkin kuivattuihin / jauhettuihin kasveihin. Soveltuu myös sellulooskuitujen värjäämiseen, kun tekee puretuksen kasvikuiduille tarkoitetuilla puretteilla.

Nämä jauhetut kasvit ja sienet ovat itse kasvattamiani tai keräämiäni. Paketin sisältämillä määrillä voit värjätä yhteensä 500 grammaa lankaa (lanka ja apuaineet ei sisälly paketteihin).

Tässä ohjeessa käytetään jauheita näillä suhteilla (paketit sisältävät nämä määrät):

Verihelttaseitikin lakit 50 % vmp (eli 25 g jauhetta ja 50 g lankaa)

Verihelttaseitikin jalat 50 % vmp (eli 25 g jauhetta ja 50 g lankaa)

Isosamettikukka 30 % vmp (eli 15 g jauhetta ja 50 g lankaa)

Ryhmäsamettikukka 30 % vmp (eli 15 g jauhetta ja 50 g lankaa)

Tiikerikaunosilmä 20 % vmp (eli 10 g jauhetta ja 50 g lankaa)

Eli yhteensä 250 grammaa lankaa ensimmäiseen värjäykseen ja toiset 250 grammaa varataan toiseen uuttoon sekä jälkiväriin.

Tarvitset siis 500 grammaa alunapuretettua villalankaa. Jaa lanka ennen värjäystä viiteen 50 g vyyhtiin ja kymmeneen 25 g vyyhtiin (ja mikäli haluat tehdä myös rautakäsittelyn, jaa kaikki vyyhdit vielä kahteen osaan, voit tehdä sen vasta jälkeenpäinkin, jos päätät sitten tehdä rautakäsittelyn. Jos jaat valmiiksi rautakäsittelyä varten, niin käytä jokaisessa värjäysliemessä aina kaksi vyytiä, jotka vastaavat yhteensä tarvittavaa lankamäärää.

Vaihe 1. Ensimmäinen uutto

Kaada värijauhe kankaan päälle, josta saat tehtyä solmimalla pussin (tai käytä valmista pussia). Ohut puuvillakangas tai polyesterikangas (valoverho) käyvät hyvin (ohut , tiivis puuvilla toimii kaikista parhaiten). Nenäliinankokoinen pala riittää. Hienoa jauhetta saattaa tulla pussin läpi, joten pidä jotain paperia kankaan alla, kaada myös tämä jauhe sitten värjäysliemeen. Laita pussi sitten värjäyskattilaan, jossa on vettä sopivasti lankaan nähden. Tee väriaineelle melko nopea uutto, noin 70° C 15–20 min riittää, jotta osa väriaineista jää toiseen uuttoon. Painele lusikalla väriainepussia sen verran, että väriaine kastuu varmasti kokonaan, ilma lähtee pois ja väriä liukenee veteen. Liemi on hyvin värjäytynyt, kun uutto on valmis, nosta sitten pussi sivuun erilliseen astiaan (purista siitä ylimääräinen neste värjäysliemeen). Voit jättää pussin uuteen värjäyskattilaan tai muuhun astiaan likoamaan pieneen määrään vettä myöhempää käyttöä varten.

Vaihe 2. Ensimmäinen värjäys

Lisää 50 gramman vyyhti väriliemeen, ja värjää noin tunnin ajan. Olen itse pitänyt näille kaikille lämpötilan noin 70 asteessa. Liikuttele lankoja välillä ja varmista, että ne ovat koko ajan väriliemessä pinnan alla. Kun värjäys on valmis, ota langat pois liemestä, huuhtele kevyesti, kun ne ovat jäähtyneet ja laita kuivumaan.

Vaihe 3. Jälkiväri

Ota 25 gramman vyyhti ja laita se edellisen värin jälkiliemeen. Nosta lämpötilaa (tässä lämpötila on päässyt kuumemmaksikin, en ole juuri vahtinut lämpötilaa), ja jätä sen jälkeen lanka liemeen jäähtymään, voit jättää myös yön yli. Värin vahvuus riippuu siitä, kuinka paljon lanka on ottanut väriä ensimmäisessä värjäyksessä.

Vaihe 4. Toinen uutto

Tämän voit tehdä myös heti ensimmäisen uuton jälkeen toisessa värjäyskattilassa. Jos taas väripussi on ollut odottamassa sivussa, laita kertaalleen käytetty väriainepussi liemineen värjäyskattilaan, ja lisää vettä niin, että sitä on riittävästi. Voit lisätä langat (25 g vyyhti) saman tien liemeen, nostaa lämpötilaa ja jättää värjäytymään (tämänkin voi jättää myös yön yli niin saat hyödynnettyä mahdollisimman hyvin jäljellä olevat väriaineet.) Väriainepussi saa olla liemessä koko ajan. Tässäkin annan aluksi lämpötilan nousta korkeammaksi, osa jäljellä olevista väriaineista saattaa irrota vasta kuumemmassa lämpötilassa.

Toinen uutto saattaa joillakin värikasveilla antaa hyvinkin erilaisia värejä kuin ensimmäinen uutto. Jos teet ensimmäisestä uutosta liian pitkän, liukenee suurin osa väristä ensimmäiseen veteen, eikä siitä jää enää toiseen riittävästi. Hitaammin liukenevat ja kuumemmassa liukenevat värit jäävät toiseen uuttoon.

Vaihe 5. Rautakäsittely

Jos vielä haluat lisää sävyjä, voit tehdä rautakäsittelyn langoille.
Jaa esimerkiksi jokainen vyyhti vielä puoliksi, jos et ole vielä jakanut, ja tee näille puolikkaille käsittely. Jos jaat langat näin, sinulla on yhteensä 250 g lankaa käsiteltäväksi. Tee esimerkiksi 2 % vmp rautasulfaattiliemi: liuota 5 g rautasulfaattia lämpimään veteen. Jos sinulla on natriumasetaattia, voit tehdä rauta-asetaattia, joka on hellempää myös villalle (rauta-asetaattiin käytä 5 g rautasulfaattia ja 5 g natriumasetaattia). Laita kaikki kosteat langat kerralla liemeen (tämä on tärkeää, sillä jos laitat ne yksi kerrallaan, ensimmäisenä laitettu lanka nappaa nopeasti todella paljon rautaa ja saattaa tulla liian tummaksi). Liikuttele niitä ja nosta pois heti kun olet tyytyväinen tummuusasteeseen, yleensä noin 5–10 minuuttia riittää. Näissä minun näytteissäni on käytetty rauta-asetaattia. Osa etenkin sieninäytteistä jäi vielä ehkä hiukan liian vaaleiksi.

Tiikerikaunosilmä Coreopsis tinctoria

Tiikerikaunosilmä antaa jokaisella värjäyskerralla hyvin erilaisia värejä. Lueskelinkin siitä kesällä jotain tutkimusta, että se sisältää (muistankohan oikein?) yli 200 erilaista flavonoidiyhdistettä. Se on ihan huikea värikasvi! Hiukan emäksisessä liemessä tiikerikaunosilmä antaa punaisempia sävyjä, en itse kuitenkaan tee juuri koskaan pH-säätöjä värjäyksiin, etenkään villalle emäksisemmäksi. Tiikerikaunosilmää käytetään myös teeksi jossain maissa, tähänkin kannattaa tutustua. Itse teen myös toisinaan teetä, mutta useimmiten en raski, koska tuo on värikasvina parhaimmillaan. Teen terveysvaikutuksista on kuitenkin paljon tutkimuksia. (HUOM: Nämä minun myymäni jauheet eivät ole tarkoitettu elintarvikkeeksi, vaan ainoastaan värjäykseen. Ne ei ole käsitelty ja pakattu elintarvikelaatuisena.)

Verihelttaseitikki (lakit) Cortinarius semisanguineus

Verihelttaseitikkien lakeista saat kirkkaampaa, enemmän oranssiin taittuvaa väriä, käyttämällä viinikiveä puretettaessa, ja hiukan happamassa liemessä. Jos taas haluat, että se ei juurikaan taitu keltaiseen, niin käytä kalsiumkarbonaattia väriliemessä. Näissä näytteissä ei ole käytetty kumpaakaan. Verihelttaseitikistä tuntuu keltainen väri, joka on pääosin lakin pinnassa, irtoavan nopeasti ensimmäiseen uuttoon, joten toisesta uutosta tulee vaaleanpunaisempia. Ensimmäisen uuton jälkiliemestä taas tulee enemmän oranssiin taittuva.

Verihelttaseitikki ( jalat) Cortinarius semisanguineus

Verihelttaseitikin jalat eivät antaneet kovinkaan hyvää väriä enää toiseen uuttoon, mutta jälkiväristä tulee kaunis persikkainen.

Ryhmäsamettikukka Tagetes patula

Ryhmäsamettikukka, jota näissä on käytetty, on punaoranssikukkainen. Se on myös pH-herkkä, koska sen antama vihertävä sävy on antosyaani, joten värjäysvetesi pH saattaa vaikuttaa väriin minkä sillä saa. Tuo vihreä väri on myös melko nopeasti auringossa haalistuva. Ensimmäisen uuton väristä tulee vihertävä, jopa limenvihreä, ja jälkiväristä vaaleanvihreä. Jälkiväriliemessä ei ole jäljellä enää juuri muuta väriainetta kuin tuota antosyaania ja väriliemi on voimakkaan punainen. Se päästää kaiken antosyaanin ensimmäisessä uutossa, joten toisen uuton väristä saa todella voimakkaan keltaisen.

Isosamettikukka Tagetes erecta

Tässä käytetty isosamettikukka on oranssikukkainen, se antaa voimakasta keltaista. Tumman keltaiset isosamettikukat antavat vielä lämpimämpää keltaista.. Koska samettikukkien keltainenkaan väri ei ole kaikista pysyvimpiä keltaisia, on näissä käytetty melko runsaasti. Mitä vahvempi väri, sitä hitaammin se haalistuu. Oranssi isosamettikukka ei anna eri uutoilla kovinkaan suurta ero väriin, vaikka todennäköisesti niihin onkin eri väriaineita liuennut. Myös kaikki samettikukat ovat syötäviä, mutta kaikki eivät ole kovin hyvän makuisia!

Näissä näytteissäni on langat puretettu pelkällä alunalla, eikä niissä ole tehty mitään pH:n säätöjä. Itselläni on keskikova hanavesi, pH n. 7.

Vinkkejä

Kannattaa huomioida raudalla käsiteltäessä, että tanniinipitoiset värit (tässä mm. tiikerikaunosilmä) nappaa raudan nopeammin kuin muut värit. Voit ottaa langat sitä mukaa liemestä pois, kun ne näyttävät silmääsi hyviltä. Jos jokin jää liian vaaleaksi, voit lisätä liemeen hiukan rautasulfaattia/rauta-asetaattia (ota langat silloin välillä pois ja sekoita hyvin ennen kuin laitat takaisin).

Kun teet rautakäsittelyliemen hallitusti värjättävän materiaalin painon mukaan, ei ole vaaraa, että langat vahingoittuvat rautaliemessä. Kun käytät 1–2 % rautaa vmp, se sitoutuu lähes kokonaan kuituun, eikä sitä ole silloin enää jäljellä olevassa liemessä juuri yhtään jäljellä. Huuhtele langat rautakäsittelyn jälkeen huolellisesti, käytä myös villalle sopivaa pesuainetta.

Jos et halua tehdä näin montaa värjäysvaihetta vaativaa prosessia, niin voit myös yksinkertaisesti tehdä väriliemen, jossa on väripussi koko ajan mukana ja värjätä siinä 50–100 g lankaa / väriaine riippuen kuinka vahvan värin haluat. Värijauhe kannattaa aina laittaa pussiin, muuten se tarttuu lankoihin. Jos värjäät 100 grammaa, saat vaaleampia värejä, eikä jälkiliemeen todennäköisesti jää väriä. Jos värjäät 50 grammaa, voit hyödyntää myös jälkiliemen ja saat yhden vyyhdin hyvin vahvalla värillä, ja toisen vaaleamman jälkiliemen värillä.

Kannattaa myös muistaa, että jälkivärien ja jälkiuuton värit eivät ole ehkä yhtä kestäviä, koska niissä on vähemmän väriainetta, myös tanniinit tarttuvat yleensä ensimmäisessä värjäyksessä, eikä jälkiliemeen jää tanniinia. Muuten nämä ovat valonkestoltaan erinomaisia tai hyviä kasveja/sieniä, samettikukka on ehkä heikoin. Teen ensi kesänä valonkestotestejä näille langoille.

Myös eri villalaadut värjäytyvät hyvin eri tavoin. Jos sinulla on sekoitekuituja, esim. jotain sukkalankaa tai teollisesti käsiteltyä superwash-villaa tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti pienemmillä määrillä värijauhetta voimakkaat värit, värit voivat olla myös hyvin erilaiset kuin esimerkiksi näissä näytteissäni käyttämälläni villalla. Näissä on käytetty Villiniityn tilan Justiinaa (100 % villa, kotimainen Rygja-lampaiden luonnonvalkoinen villa).

Näissä kuvissa on vielä testejä Idän kehräämön vaaleanharmaalle Helmiäiselle sekä teolliselle villakankaalle ja silkille. Näissä on käytetty: tiikerikaunosilmä 20 %, ryhmäsamettikukka 25 %, verihelttaseikikki jalat 40 % ja lakit 40 %. Silkki värjäytyi kiinnostavasti tiikerikaunosilmällä vihertäväksi. Testasin myös pieneen palaan tiikerikaunosilmällä värjättyä villakangasta laimennetussa tuhkalipeässä (pH n. 8) käsittelyä punaisemmaksi. Villakangas yleensäkin otti väriä voimakkasti, samaan tapaan kuin teolliset villalangatkin, tuhkalipeässä käsitelty tilkku on vasemmalla olevan tummimman ruskean villakankaan päällä. Tässä käytin tiikerikaunosilmästä jälkiliemen toiseenkin kertaan, oranssin palan alla (oranssi pala on toisesta uutosta).